Friday, December 29, 2017

Koditon


No nyt se sitten tapahtui. Vaa'an kieli värähtää ja kosminen energia vavahtaa niin, että sisuskaluissa tuntuu kylmää muljuntaa. Minusta on tullut aivan yht'äkkiä, hieman varkain, koditon.

Suunnitelmana on alusta asti ollut, että maksamme tahoillamme opintolainamme pois, säästämme paluumuuttorahan ja muutamme takaisin Suomeen. Tai siis minä muutan takaisin. Vaimo tulee mukana. Vaimolle tämä kaava on edelleen ihan selvä, hänellä on kuviot jo ajateltuna. Opiskelee kieltä ahkerasti, käyttää hyväkseen julkisia palveluja, tutustuun muihin lautapelinörtteihin, opiskelee koodausta, hakee ja saa jotakin töitä, integroituu yhteiskuntaan, haaveilee omakotitalosta ja jälkikasvusta Suomen erinomaisessa koulujärjestelmässä, sietää Suomen talvea ja opettelee hiihtämään, saunoo ahkerasti.

Minä olen realistisempi. Vaimo ei kuitenkaan saa töitä, hänen kielitaitonsa on riittämätön ja ulkomainen koulutuksensa ja työkokemuksensa arvoton Suomessa. Talvi, suomalainen jurous ja yksinäisyys nujertavat hänet. Meillä ei ole rahaa ostaa shampoota ja hoitoainetta samassa kuussa. Minä en saa töitä. Talvi nujertaa minutkin. Me emme saa yhteiskunnalta tukea ennenkuin olemme pohjalla. Jäämme työttömiksi ja kodittomiksi, joudumme muuttamaan isäni vierashuoneeseen, sitten takaisin Yhdysvaltoihin. En pääse ikinä arjen syrjään kiinni. Masennun uudelleen, ehkä kuolen?


No, realistinen on ehkä väärä sana kuvaamaan minun seinille maalaamiani piruja.

Mutta ahdistus on kuitenkin verrattain käsinkosketeltavaa. Olen yrittänyt leikitellä paluumuutto-ajatuksella jo hetken aikaa. Velkaa meillä on edelleen niin paljon, että sen maksamiseen menee vähintään kaksi vuotta. Mutta entä se paluu? Mihin kaupunkiin edes muuttaisimme? Olen asunut Savonlinnassa ja Joensuussa, kummastakaan kaupungista tuskin löytyy töitä, joten niihin on turhaa yrittää palata. Minne muualle voisin asettua, enhän tunne kotimaatani lainkaan? En koskaan käynyt muualla kuin Helsingissä ja Kuopion kauppakeskus Matkuksessa. Olen ollut täysin sokea koko Suomelle. Missä ihmisen on hyvä asua? Mistä saan töitä? Miten edes tuon vaimon tullessani, jos en saakkaan töitä?

Entä miten me muka pärjäämme Suomen lannistavassa ilmapiirissä? Vaikka kaipaankin toisinaan kotoisaa synkistelyä, en ole varma, kuinka kestän jokapäiväistä vihamielistä pessimismiä taas. Kestääkö ainaiseen optimismiin tottunut vaimo? Entä kylmät kesät ja kylmät talvet, hyttyset ja jäätyneet auton ikkunat? Vaikka inhoan Kalifornian paahteista kuumaa ja loputtoman pölyistä kuivuutta, niin on myönnettävä, etten erityisesti ikävöi suomalaista loskaa ja juhannuksen räntäsadetta.



En kuulu tänne.
Mutta entä jos en kuulu Suomeenkaan?
En halua kuulua muualle.

Olen koditon.

Monday, December 25, 2017

Ja niin joulu saapui...


Tänä vuonna vietämme (verrattain suomalaista) joulua Kalifornian kainaloisessa. Rakentelimme yhdessä joulusta aika lähelle suomalaista, sillä se on meille molemmille se tutumpi ja rakkaampi tapa viettää talven huippujuhlaa. Ikeasta noudettiin graavilohet, kynttilät ja skandinaaviseen estetiikkaan hyvin soveltuvat lahjapaperit, kissojen ja koirien kanssa metsästettiin Facebookin ulkosuomalaisryhmän jouduttamana etikkapunajuuria (ei löydetty) ja yritettiin hahmottaa, mitä tarkalleen tulee punajuurisalaatin kastikkeeseen.

Joululahjat ajautuivat Suomeen kepeästi viikossa, mutta valitettavasti vastaava tonttulähetys Suomesta jäi jumiin vastaanottopäässä yli kymmeneksi päiväksi. Lopulta tuskastuin odottamaan, torstaina 21.12. laitoin paketista "hävinnyt postilähetys" -tiedustelun USPS:n nettisivujen kautta ja kävinpä vielä lähipostissakin kysymässä, että eihän lähetys vain ole saapunut sinne ilman skannauksia (ei ollut). Tiedustelun jälkeen paketti kuitenkin irtosi liikkeelle ja ilmeistyi taas seurantaan New Yorkissa, vaikka ei se nyt ihan jouluksi ehtinytkään.

Koska tonttulähetyksessä on luumuhillot, eikä niitä nyt ajoissa saada, oli tartuttava sievällä kädellä hillokauhaan ja keiteltävä itse. Onneksi luumuhillo on helppoa tehdä itse, ja torttutaikinan virkaa suorittaa Pepperidge Farms'in puff pastry. Eihän se nyt ihan voitaikinan makuista ole, kun rasvana on palmuöljy (hyi), mutta menettelee. Omatekemä luumuhillo on hyvin paistonkestävää!


Luumuhillo

500g kuivattuja luumuja
2,5dl vettä
1dl sokeria (tai maun mukaan)
1tl vaniljauutetta

Keittele luumuja miedolla lämmöllä kunnes luumut ovat pehmeitä ja hajoavat hieman. Surauta luumut hilloksi sauvasekoittimella.
Luumuhillo säilyy tiiviissä astiassa parikin viikkoa.
Tällä ohjeella riittää hyvin 18 pieneen torttuun.


Laitoimme myös skandinaavisti perinteistä kinkkua, graavilohta, perunamuussia, keitettyjä porkkanoita, hapanleipää ja punajuurisalaattia. Punajuurisalaatti muodostuu vinegrettiin säilötyistä punajuurista, keltasipulista ja omenasta. Kastike tehtiin majoneesista, punajuuren mehusta ja lorauksesta omenaviinietikkaa (piti olla valkoviinietikkaa, mutta ei löytynyt kaapista).
Kuulemma tämä oli ihan hyvää, itse kun en kyseisestä herkusta välitä, niin oli omakohtaisesti vaikea sanoa, tuliko siitä hyvää vai ei.

Vaimon toiveesta joulupöydästä löytyy myös chorizo-täytettä, joka tehtiin chorizo-makkarasta, pavuista ja aurinkokuivatuista tomaateista. Hieman tulinen ja mausteinen chorizo onkin ihan hyvä vastapaino ehkä hieman yksinkertaisesti maustettujen ruokien viereen.

Luonnollisesti meillä on joulutorttuja ja pipareita, sekä sen seitsemää sorttia erilaisia mintunvivahteisia karkkeja. Glögiäkin röpöineen on, vaikka se onkin ensisijaisesti minua varten. Amerikkalaiset vieraat eivät ole oppineet sitä juomaan.






Ei meillä ehkä sellainen villasukkahimmailun hyssyttely hygge joulu ole, mutta minulla on tällä hetkellä tarmoa joulutohinointiin. Voin sitten hyggeillä kun väsyn joulun rakentamiseen. Olen ihan täpinöissäni joulupaketeista, joulukuusesta, joulukoristeista, jouluvaloista, joulukorteista ja joululauluista. Saan ihan vapaasti rönsyillä jouluni kanssa vähän joka suuntaan.

Ja se näin kerran vuodessa on ihan sallittavaa.

Monday, December 11, 2017

Rahan takii


Ajattelin nyt käyttää tämän postauksen mainitakseni muutamia rahankäytöllisiä palveluja, joita itse käytän ja joista saattaa olla ulkosuomalaisille/amerikansuomalaisille myös hyötyä.

Koska olen nuori variksenpoikanen vasta, on minulla vielä aihetta lähettää valuuttaa Suomeen maksaakseni opintovelkoja pois, mutta samaa kautta onnistuvat myös pienemmät ja miksei myös vielä suuremmat tilisiirrot maiden välillä.

Toisekseen, tämänhetkisen kulutusjuhlan keskellä teen suurimman osan jouluostoksistani netissä, ja käytän siinä sivussa palvelua, joka joko etsii minulle parhaat alennuskoodit, tai antaa jollain prosenttiosuudella rahaa takaisin.

Heti kättelyssä mainittakoon, ettei kyseessä ole maksettu mainos, enkä minä kostu näistä kuin korkeintaan jos joku liittyy kyseisiä palveluja käyttämään minun referral linkkien kautta.

Transferwise

Alla olevan linkin kautta liittymällä saa ensimmäisen siirron 0-500 € tehtyä ilman palvelumaksuja.
https://transferwise.com/u/ninah79

Valuutan siirto pankin kautta oli yllättävän tyyristä, kun siirsin huomattavan summan rahaa tänne muuttaessani. Sen lisäksi koko touhuun tuhraantui muistaakseni yli 7 arkipäivää. Sen lisäksi nohevana suomalaisena haluan tyypillisesti tehdä kaiken (paitsi veroilmoituksen ja juurihoidon) itse.

Tutustuin Transferwiseen lähemmin noin kuukausi sitten. Etsin itselleni jonkun tuikituntemattoman referral linkin päästäkseni kokeilemaan ensimmäistä rahasiirtoa ilman siirto- ja palvelumaksuja ja heitin suomalaiselle pankkitililleni testisiirron. Rahat vilahtivat tilien välillä nopeammin kuin Suomessa eri pankkien välisessä tilisiirrossa, mikä oli varsin ilahduttavaa. Pieniä summia siirrettäessä siirto tapahtuu muutamissa tunneissa.

Itselläni on siirtopankkeina Chase täällä ja Nordea Suomessa, homma toimi hyvin ja minulla ainakin on täysi luotto palveluun. Helppoa, nopeaa, kivutonta (toisin kuin juurihoito).

Lyhyesti siirto toimii pääpiirteittäin niin, että sinä asiakkaana siirrät suorasiirtona valuuttaa Transferwisen tilille, ja Transferwise siirtää vastaavan summan omalta valuuttatililtään sinun vastaanottotilillesi. Näin vältetään kalliita pankkien valuutanvaihtomaksuja ja toisinaan epäedullisia vaihtokursseja. Vaihtokurssina on senhetkinen markkina-arvo. Idean takana on ilmaisen nettipuhelupalvelu Skypen kehittäjä.

Toisaalta Transferwise ei siltikään ole aina halvin vaihtoehto, vaan esimerkiksi Western Union -siirrot voivat olla toisinaan halvempia. Mutta nopeudessa Transferwise päihittää WU:n poikkeuksetta.


Honey -lisäosa selaimeen

Itse käytän tätä Chromessa, mutta sen saa myös Firefoxiin ja Operaan. Alla olevasta linkistä liittymällä saa tehtyä oman tunnuksen, joka sitten vahtaa parhaita alennuksia. Omalle tunnukselle saa myös oman referral linkin, jota jakamalla voi kerryttää Honey Goldia.
joinhoney.com/ref/od7o3h


Honey toimii selaimessa taustalla ja kasailee netistä ja käyttäjiltä  verkkokauppojen alennuskoodeja, jotka se sitten tarkistaa automaattisesti ja ehdottaa sinulle parhaiten sopivaa ollessasi kassalla. Jos alennuskoodeja ei löydy, niin Honey voi tarjota loppusummasta 0,1-20%  hyvitystä Honey Goldina eli krediitteinä. Dollaria kohden on kerättävä 100 krediittiä. Mikäli tekee paljon ostoksia verkkokaupoissa, niin nämä kasaantuvat kuin itsestään, ja krediitit voi sitten lunastaa erilaisina lahjakortteina (esim Target, Macy's, Ebay tai Amazon). Itse hamuan noita Amazon lahjakortteja.

Kaikkein hyödyllisin Honey on kuitenkin alennuskoodien hakemiseen, sillä itse en jaksa kahlata jokaisen verkkokaupan kohdalla kuponkisivustoja läpi alennuskoodien haussa. Aika on rahaa, vai miten se menee? Keskimääräisesti säästän noin 20% lähtöhinnasta, mutta säästöä ne on pienemmätkin säästöt.

Nykyään näitä rahanhallintaan liittyviä lisäosia on enemmänkin - Vinkkaa kommentteihin jos tiedät/käytät itse jotain hyvää!