Tuesday, November 29, 2016

Minulta menee hermo

Kuulkaas blogini lukijat. Minulta oikeasti palaa pelihousut. Vai ratkeaa? Ainakin revin ne ihan justiinsa.

Mainitsinkin, etten ole kirjoittanut meidän Green Card (eli AOS) prosessista siinä toivossa, että radiohiljaisuus takaisi ongelmattoman haun. No ei tietenkään onnistunut, paha karma seuraa kyllä varmasti jos koko prosessia edes vahingossa ajattelee. Viime postauksessa kerroin, että uusin työ- ja matkustuslupaa ja samalla viskoin USCISia kirjeillä ja kongressiedustajilla.

Kongressiedustaja sai sen verran kaiveltua, että sieltä soitettiin kertoakseen minulle, että hakemus on Floridassa. Yleensä hakemukset käsitellään lähimmässä USCISin toimistossa, joten sinänsä hakemuksen hengailu nimenomaan Floridassa eli täysin toisella puolella mannerta oli vähän erikoista. He sitten kyselivät sieltä Floridan toimistosta, että mikä maksaa.

Floridan toimistosta minulle lähetettiin sitten viisumi-maahanmuutto-byrokratiaprosessin ensimmäinen Request For Evidence (RFE), sillä maahanmuuttoviraston vetkuillessa koko vuoden minun terveystarkastukseni on umpeutunut. Tämä on vuoden 2014 muutos, johon minä en hakijana voi mitenkään vaikuttaa. On yhdentekevää, että hakemus on jätetty ennen terveystarkastuksen vanhentumista ja on yhdentekevää, että terveystarkastus vanhentuu USCISin hidastelun takia. Omasta pussista siis lääkärille teettämään uutta tarkistusta.

Lääkäri löytyi naapurikaupungista, sinne sai ajan heti maanantaille (soitin perjantai-iltapäivänä). Valitettavasti TB-ihotesti on otettava ja se tarkistetaan kahden päivän kuluttua. Keskiviikkona kävin näyttämässä kättä, ei tuberkuloosia. Labratulokset eivät olleet vielä tulleet-- suureksi ärsytyksekseni ne tosin saapuivat kahden tunnin kuluttua, mutta klinikka sulkeutui ennenkuin olisin ehtinyt niitä hakemaan. Hain paperit seuraavana päivänä eli torstaina.

Yhtä influenssarokotetta rikkaampana ja $165 dollaria köyhempänä lähetin vastauksen kirjalliseen todistepyyntöön torstaina ja USCISille se postin mukaan toimitettiin perjantaina kello 11:45.

Koko tänä aikana hakemuksen status ei ole muuten sähköisessä järjestelmässä muuttunut miksikään, vaan siellä lukee edelleen, että sormenjälkimaksu on maksettu 2015. Sinne ei siis ole päivittynyt, että he ovat lähettäneet RFE:n. Näinpä en siis voi myöskään tietää, ovatko he mahdollisesti vastaanottaneet lähettämäni terveystarkastuspaperit. Soitin kongressiedustajalle uudestaan. Kuulemma ei voida kuin odottaa 90 päivää, ennenkuin sieltä voi kysellä missä mennään. Aion soittaa sinne takaisin heti tammikuun alussa jos mitään ei ole tapahtunut siihen mennessä. Jos USCIS jostain syystä ei ole saanut RFE vastinettaan, en todellakaan anna vastausajan mennä umpeen vaan lähetän uuden. Sillä jos vastinetta ei ole lähetetty ajoissa, koko oleskelulupahakemus hylätään, eikä sitä voida avata uudestaan vaan prosessi on aloitettava kaikkine maksuineen alusta.

Tällä hetkellä kyttään kärppänä niin sähköisen järjestelmän päivityksiä, kuin postilaatikkoa mahdollisen maahanmuuttoviraston kirjeen toivossa. En halua edes ajatella miten paljon enemmän tämä prosessi voi hankaloitua.

Wednesday, November 9, 2016

Pussy Grabbed

Minulla on kaikenlaisia sanoja sanottavana Yhdysvaltojen presidenttivaaleista, olen rehellisesti sanoen todella pettynyt tulokseen. En vähiten siksi, että vähemmistön edustajana tulos vaikuttaa lähes varmasti minun olemiseeni ja elämiseeni Yhdysvalloissa, mutta myös siksi, että tiedän tuloksen tulevan vaikuttamaan negatiivisesti yhteiskunnan kannattimissa heikoimmin riippuviin ihmisiin. Mielestäni heidän elämänsä on tarpeeksi vaikeaa ilman liittovaltion noitavainoa. Vaimoparka on täysin hajalla, hänen klinikkansa asiakaskunta on juurikin näitä vähävaraisia valtion tukipalveluja tarvitsevia (pääsääntöisesti värillisiä) perheitä, joihin tuleva poliittinen kylmyys tulee puremaan ensimmäisten joukossa. Mitä tekevät nämä erityislasten vanhemmat, kun he putoavat yhteiskunnan tukiverkosta pois?

Kirjoitin aiemmin Yhdysvaltojen machokulttuurista ja naisvihamielisyydestä, sekä kokemastamme syrjinnästä niinkin progressiivisessa ja liberaalissa osavaltiossa kuin Kalifornia. Vaalitulos ehdottomasti vahvistaa käsitystäni Yhdysvaltojen misogynistisestä, seksistisestä ja rasistisesta kulttuurista. Kuinka vähemmistöjen edustajien elämä vaikeutuu esimerkiksi etelävaltioissa, joissa heitä kohtasi väkivallanuhka jo ennen arvokonservatiivista liittovaltiota? Entä nyt, kun arvot kovenevat vallan ylimmillä portailla?

Itse joudun odottamaan kuinka käy maahanmuuttoprosessini, sillä en nauti liittovaltion tarjoamaan oikeudellista turvaa mikäli Windsor vs USA kaadetaan ylimmässä tuomioistuimessa. Silloin avioliitto-oikeus liittovaltion tasalla evätään samansukupuolisilta pareilta, enkä minä voi hakea oleskelulupaa (Green Cardia) perheperustein, sillä minun avioliittoni vaimoni kanssa ei ole liittovaltion tasolla enää validi. Silloin minusta tulee laiton maahanmuuttaja, joista media niin paljon kouhkaa. Silloin minut siirretään häädettävien listalle. Vain siksi, että minulla on vaimo, ei aviomiestä.

Toki tätä voi pitää pirujen maalailuna seinille, sillä vaikka homovastainen kampanja oli toki Trumpin ja etenkin Pencen asialistalla, se ei ole äänestäjien prioriteettilistan kärjessä ja siten sopiikin toivoa, ettei Trump ja ylin tuomioistuin ainakaan heti ensimmäisenä käy Windsor vs USA:n kimppuun ja homoja kepittämään.

Pettynyt. Olen niin pettynyt.