Sunday, December 27, 2015

No mites se joulu?


No kuinkas se tuoreen avioparin ensimmäinen joulu täällä Amerikanmantereella sitten lopulta sujui? Tutkin pitkään ja hartaasti FB:n USAN Suomalaiset ryhmän tietopankkia ja juttuketjuja, joissa arvioitiin parasta torttutaikinaa, kuinka tehdä luumuhilloa ja mistä saa skandityylisen kinkun (tulimme täällä Losissa siihen tulokseen, ettei jumankekka mistään). Rakentelin hartaudella suomalaisen joulun, sellaisen, johon me molemmat olemme tottuneet. Julia on nimittäin viettänyt joulut Suomessa perheeni kanssa viimeisen 4 vuotta, ja suomalainen joulu on meille se "ainoa oikea". Monet ulkosuomalaiset ovat tästä aiheesta bloggailleet, ja ymmärrystä löytyy blogipiireistä.



Tortut syntyivät Pepperridge Farm:n torttutaikinasta, isä lähetti luumuhilloa Suomesta: taikinassa ei ole voita joten maku jättää toivomisen varaa, mutta muuten aika autenttinen tulos. Piparitaikinaa ostettiin Ikeasta ja tehtiin myös yksi satsi itse. Omatekemä oli parempaa, mutta Ikean pipareistakin tulee ihan hyviä. Isä lähetti myös piparkakkumaustetta, koska pomeranssia (bitter orange peel) ei täältä löytynyt myöskään mistään. Tein myös karjalanpiirakoita ensimmäistä kertaa itse, resepti jätti toivomisen varaa. Luomu-ruisjauhoja löytyi Albertsonista. Joulupuuron pyöräytin arborio-riisistä, ja se ainakin vastasi ihan suomalaista puuroriisiä.

Amerikkalaisittain sovitettu piparitaikina

2dl Tummaa melassia (molasses)
1,5dl sokeria
250g voita
3 rkl piparkakkumaustetta (kanelia, inkivääriä, kaardemummaa)
1 kananmuna
n. 8-10dl vehnäjauhoja
2tl soodaa

1. Sulata sokeri ja melassi kattilassa, lisää maustesekoitus ja kiehauta.
2. Nosta pois lämmöltä ja lisää voi paloina. Jäähdytä. Lisää kananmuna jäähtyneeseen seokseen.
3. Sekoita jauhot ja sooda keskenään ja lisää osissa siivilän läpi. Taikina on valista kun se ei enää tartu kattilan reunoihin, mutta on vielä selvästi kosteaa. Laita taikina jääkaappiin jähmettymään muutamaksi tunniksi tai yön yli. Omatekemä taikina on todella jäykkää kaulittavaa, älä pelästy.

Paista piparit 365 F noin 8-10 minuuttia, varo etteivät pala!

^^ Tällä ohjeella selvisimme omatekemistä pipareista. Melassitaikina haisee PAHALLE, mutta paistamisen jälkeen ei eroa perinteisiin tummasiirappi-pipareihin juurikaan huomaa. Vaaleampia pipareita saa käyttämällä vaaleaa melassia tai vaahterasiirappia (jälkimmäistä ei olla vielä kokeiltu joten en vanno, että ne maistuvat samalle).


Vietimme "Pikkujoulut" jo 23. päivä muutaman henkilön kanssa. Julian sisarukset päätyivät tänä vuonna lahjomaan Secret Santa -tyyliin, jolloin jokainen ostaa vain yhden vähän paremman lahjan. Luonnollisesti kapinoimme tätä vastaan, ja ostimme "salaa" myös lahjoja niille sisaruksille, joille halusimme ihan oikeastikin lahjan antaa. Sain odotettua enemmä lahjoja ja vähän nolostutti, etten ollut itse oikein varustautunut lahjomaan takaisin. Nyt ihanat pehmeät pyyhkeet odottavat meitä ja sain trendikkään käsiveskan vanhan tilalle. Vaimo oli hartaudella vahtinut selkäni takana ja lahjaksi sain uuden ison piirtoalustan; ehkä vielä nousen tästä luovuuden suosta ja alan uudestaan piirtää. Kuulemma olisi kysyntää webbisarjalle koiramme Milkan edesottamuksista.

Glögi ei maistunut muille kuin minulle, mutta onneksi ruoka ja leipomukset kelpasivat. Super-emäntänä olen luonnollisesti myös tyytyväinen, kun jouluisesti koristettu kotiluolamme sai kehuja. Aatonaaton joulu muistutti ehkä eniten kotini jouluja, ja olenkin ollut todella kiitollinen vieraillemme jotka hyvin lyhyellä varoajalla pääsivät tulemaan.




Aattona nousin varhain Skypettämään suvulle, joka vietti joulua yhdessä. Joulupukin missasin, kun hän vieraili meidän paikallista aikaamme kello 6 aamulla, mutta sain kuitenkin etänä avata muutaman tonttupaketin. Kiitos suvulle ihanista lahjoista ja joulumielestä!  Myöhemmin illallistimme Julian vanhimman siskon luona ja olo oli vähän sellainen, että olin ehkä joutunut amerikkalaiseen joulukomediaan toraisine perheineen, ankeine aterioineen ja kireine tekomukavuuksineen. Olimme kotiinpäästyämme ihan poikki ja joulupäivä menikin sitten pääasiassa toipuessa tästä sosiaalisesta farssista. Tapanina tapasimme sukulaiset vielä yhdelle lounaalle, jolloin vaimoni totesi ykskantaan, että nyt saa heidän perheensä riittää tälle vuodelle. Saas nähdä! Olen silti ollut iloinen, että minut on perheessä otettu niin avosylin vastaan kaikesta huolimatta.
huomaako kukaan etten ottanut yhtään kuvaa jouluna ja lavastin kotikuvat?

No comments:

Post a Comment